| Kirja ostettavissa Granumista | |
| Tekijä(t): | Leskinen, Leena |
| Väitöskirjan nimi: | Kestävyyden tulkinnat metsäkeskusten yhteistoiminnallisissa käytännöissä |
| Vuosi: | 2007 |
| Väitöspäivä: | 2007-11-23 |
| Tiedekunta: | Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta |
| Laitos: | Yhdyskuntatieteiden laitos |
| Oppiaine: | Ympäristöpolitiikka |
| Verkkojulkaisusarja: |
|
| ISBN (pdf): | 978-951-651-176-7 |
| Julkaisija: | Suomen metsätieteellinen Seura, METLA, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto |
| Asiasanat: | Alueelliset metsäohjelmat; alueelliset metsäneuvostot; metsäsuunnittelu - ja neuvonta; metsätalouden kestävyys; sosioekologiset järjestelmät; regional forestry programmes; regional forestry councils; forest planning and extension; sustainable forestry |
| URN: | urn:isbn:978-951-651-176-7 |
| Tiivistelmä: | Työssä tutkittiin, millaiset yhteistoiminnallisuuden muodot tukevat kestävän metsätalouden toteutumista metsäkeskusten toiminnassa. Viidessä osatutkimuksessa käsitellyt yhteistoiminnalliset käytännöt olivat metsätalouden alueellinen sidosryhmäyhteistyö, metsäsuunnittelu ja -neuvonta sekä puun energiakäytön edistämishankkeet.
Kestävyyttä tarkasteltiin muuttuvana ja kehittyvänä ilmiönä staattisen tasapainon sijasta. Kestävyydellä tarkoitetaan toisiinsa yhteenkietoutuneen sosiaalisen yhteisön ja luonnonjärjestelmän kykyä uusiutua ja palautua häiriöistä niin, että se säilyttää pääpiirteissään toimintansa ja rakenteensa. Luonnonvarojen käytön kestävyyttä voi tutkia vastaamalla kahteen kysymykseen: Mitkä ovat sosiaalisessa yhteisössä esitetyt tulkinnat merkittäviksi häiriöksi? Miten ja millaisilla yhteistoiminnallisilla käytännöillä niihin vastataan? Alueellisen metsätalouden häiriöiksi ilmenivät puuntuotannon voimavarojen väheneminen, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kysymykset ja ensiharvennusrästien kasautuminen. Toisaalta ilmeni myös sellaisia eri osapuolten esittämiä tulkintoja häiriöistä, joita ei alueellisessa sidosryhmäyhteistyössä pidetty merkittävinä. Näitä olivat puumarkkinoiden kehittymättömyys ja metsistä saatavien monipuolisten hyötyjen aliarvostus. Keskusteluareenasta riippuen ensiharvennusrästien syiksi esitettiin vaihtelevia tulkintoja ja myös erilaisia ratkaisuja. Metsätalouden alueellisessa sidosryhmätyöskentelyssä ongelmana nähtiin voimavarojen, kuten rahoituksen ja työvoiman saatavuuden, puute. Puun energiakäytön edistämishankkeissa häiriön syyksi tulkittiin kuitupuun alhainen hinta ja markkinaongelmat. Energiapuuosuuskunnat ja niitä tukevat metsäkeskusten hankkeet olivat esimerkki käytännöstä, jolla mukauduttiin ensiharvennusrästien häiriöön. Metsäkeskuksille hankkeet olivat mahdollisuus vastata uusiutuvan energian yhteiskunnalliseen kysyntään, ensiharvennusrästien sekä laman tuomien saneerausten haasteisiin. Metsänomistajille energiapuuosuuskuntien perustaminen mahdollisti maatilatalouden tulojen lisäämisen ja toisaalta vaihtoehtoisten markkinoiden kehittämisen ensiharvennuspuulle. Mukautuminen edisti sosiaalista kestävyyttä kunta- tai seutukuntatasolla kahdesta syystä: se loi uusia taloudellisia kehityspolkuja maaseudulla sekä paransi metsänomistajien ja yrittäjien mahdollisuuksia tehdä omaehtoisia yritystoiminnallisia päätöksiä. Metsätalouden kykyyn mukautua häiriöihin vaikuttavat monet metsänhoitoon liitetyt ajatusmallit ja periaatteet. Esimerkiksi puun energiakäyttö ei ole metsien hyödyntämistä, joksi luetaan ainoastaan teollisuuden markkinahakkuut. Tällaiset ajatusmallit asettavat ehtoja metsänhoidon ja metsiin perustuvien elinkeinojen kehittämiselle. |