Maaseudun naiset yrittäjinä. Elettyjä käytäntöjä ja jaettuja merkityksiä yrittävässä yhteiskunnassa

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Ikonen, Hanna-Mari -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:13:26Z
dc.date.available 2012-12-03T12:13:26Z
dc.date.issued 2008 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-7216-9 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67812
dc.description.abstract Tutkimus käsittelee maaseudun naisten yrittämistä. Tutkimus monipuolistaa vain taloudellisen perspektiivin huomioivaa tai vain kasvuyrityksistä kiinnostunutta yrittäjyystutkimusta. Se antaa uuden ja vivahteikkaan tulkinnan syrjäseuduilla elämisestä perustuessaan naisyrittäjien kokemuksiin. Tutkimus haastaa niin ikään katsomaan maaseutukehitystä kokonaisvaltaisesti ja ihmislähtöisesti. Päähuomio on Pohjois-Karjalan ja Pirkanmaan maaseutualueiden naisyrittäjien käytännöissä ja heidän yrittämiselle antamissaan tulkinnoissa. Taustalla on pitkään jatkunut keskustelu yrittävästä yhteiskunnasta ja erityisesti maaseutualueiden kehittymisestä yrittäjyyden avulla. Sävyltään myönteinen puhe yrittäjyydestä tunkeutuu moniin muihinkin asioihin maaseudulla kuin taloudellisiin yhteyksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan muiden tutkimusten, poliittisten ohjelmien ja asiantuntijaraporttien avulla, millaisen sisällön puhe yrittäjyydestä saa maaseudulla, joka on kauan kärsinyt rakenteellisista ongelmista. Erityisesti arvioidaan, millaisena näyttäytyvät naisille mahdolliset toimintatilat. Tätä taustaa vasten peilataan maaseudun naisyrittäjien yrittämisen omia käytäntöjä ja tulkintoja postikyselyn ja haastattelujen avulla. Tutkimus korostaa paikan ja sukupuolistuneen toiminnan merkitystä yrittäjyyden käytäntöjen ja merkitysten muotoutumisessa. Tutkimus osoittaa, että naisille yrittäjyydessä tarjottu toimintatila on erityislaatuinen ja rajautunut. Yleinen yrittäjyyskuva on näennäisestä sukupuolineutraaliudestaan huolimatta sankarillinen, yksilöllinen ja kulttuurisesti maskuliinisuuteen liittyvä. Naisten on tehtävä aktiivisesti työtä sopiakseen siihen mukaan. Kuitenkin erityisesti maaseudulla yrittäminen nähdään niin keskeisenä seutuja elävänä pitävänä ratkaisuna, että myös naiserityistä toimintatilaa on raivattu. Naisille suunnatut yrittäjyyden edistämistoimenpiteet eivät silti välttämättä sovi jokaiselle, sillä yrittäjillä on erilaisia käsityksiä naisyrittäjän toimintatavoista. Osa naisten yrittäjyydestä on kasvuhakuista ja kehittymään pyrkivää. Tällainenkin yrittäminen on useimmiten sikäli pienimuotoista, että maaseudun naiset eivät esimerkiksi juurikaan toimi työnantajayrittäjinä. Yrittämisen aloitustilanteet ja käytännöt ovat menestyshaluisillakin yrittäjillä hyvin naistapaisia: yrityksiä on perustettu lastenhoidon oheen, yrittämiseltä on jäätävä aikaa muihin velvollisuuksiin eikä suuria riskejä oteta. Useimmat yritykset ovat vakaita eli yrittäjät eivät pyri kasvuun vaan tasaiseen toimeentuloon muiden arkisten rutiinien ohella. Melko monet yritykset toimivat osa-aikaisesti esimerkiksi palkkatyön tai lastenhoidon rinnalla, ja jotkut yritykset ovat heikoilla muun muassa seudun taantumisen ja asiakkaiden vähyyden vuoksi. Lähes kaikki aineiston yrittäjät työskentelevät kotona. Se on sukupuolistava paikka, jossa yrittäjillä muutenkin vaikeasti erotettava työ ja vapaa-aika limittyvät jatkuvasti. Työn käsitteestä tulee liukuva, jos kotona työskentelevän naisen ei ymmärretä olevan työssä työmatkan puuttumisen takia. Usein kodin ja työn sekoittamisen mahdollisuus on ollut yrittämisen aloittamisessa lähtökohtanakin. Osasyynä on toimintaympäristön agraarinen perinne, jossa naiset ovat tehneet monenlaista työtä kodin piirissä ja perhe on ollut yhdessä toimiva kotitalousyksikkö. Sukupuolijärjestykset ohjaavat myös siihen, että nainen taloudellisen panoksen antamisen lisäksi huolehtii perheen arjen sujumisesta kotona. Tutkittavien käytäntöihin kuuluu, että ompelun tauolla käydään lämmittämässä taloa, taksikyytien välillä leivotaan pullaa ja suutarinverstaassa on tilaa lasten läksyjenteolle. Yritykset toimivat paikalliset olosuhteet huomioiden. Paikka voi olla tärkeä yrityksen toiminnalle, kuten esimerkiksi matkailuyritysten kohdalla on, mutta erityisen olennainen se on yrittäjälle itselleen. Yrittäminen on sopeutettu paikalliseen ympäristöön, sillä tietyssä maaseutupaikassa asuminen on naisyrittäjien toiveista tärkeimpiä ja käytännöistä vahvimpia. Joitakin maaseudun tapoja kritisoidaan, mutta maaseudun ominaispiirteistä on poimittu itselle sopivimmat. Monet ihmiset haluavat edelleen asua maaseudulla, mutta taloudellis-poliittiset realiteetit eivät tue palkkatyön suurta lisääntymistä. Niinpä maaseutukehittäjien halu pitää maaseutu asuttuna ja myös naiset työllistettyinä nimenomaan yrittäjyyden avulla näyttäytyy ymmärrettävänä. Tutkimuksen perusteella yrittäjyyttä ei maaseudulla kyseenalaisteta, mutta tutkimushenkilöillä on lukuisia tyylejä toteuttaa yrittäjyyttä konkreettisesti. fi
dc.description.abstract Rural Women as Entrepreneurs Lived Practices and Shared Interpretations in the Enterprising Society The research dealt with rural women s ways of enterprising in the enterprising society. First I analysed the discursive space for women s entrepreneurship in the Finnish countryside. Keeping these results in mind, I studied the women s enterprising with its practices and interpretations, and the entrepreneurial life outside but tightly connected to work: the relation to place, the gendered choices and everyday practices. The research made use of the theoretical traditions of cultural and feminist geography and of rural geography interested in gender issues. It leant especially on feminist rural geography. I also located the study in the field of female entrepreneurship research. Methodologically the study can be said to be post-standpoint research. I used the concept of the enterprising discourse to refer to the ideal of an enterprising attitude to life which is constructed in the social and political debate in the era of globalisation and free capitalism. According to these debates it is desirable to be autonomous, innovative, independent, and open to new possibilities. Starting an enterprise is believed to be a solution to the problems remote areas are facing. Women are also seen as potential entrepreneurs, and their potential should be mobilised. Through my first research question I traced what kind of a form the enterprising discourse takes in the countryside and how women are positioned in this discursive space. I approached the question by reviewing earlier studies and by analysing expert policy reports. The examination revealed that there is a space for women, although its conditions and best contents are continuously negotiated. In the political rhetoric women are encouraged to find their own resources which refer to cohesive, latent and rather traditional women s skills. These should be brought into play because of both the Finnish countryside and the women themselves. The women-oriented initiatives open up possibilities for making a living and they have a positive effect on women s identities, but the conventional gender order and long-established roles do not change rapidly. Adhering to women-oriented policy may imply that the gender neutral politics remains unchallenged, central and important, whereupon the politics follows its own, at the moment quite neo-liberal, values. The enterprising discourse does not always concern women entrepreneurs directly and strongly. The image given by the expert writings about women s enterprising is only a partial projection of rural women s entrepreneurship. Changes in one s own life situation often lie behind the decision to start an enterprise. In later phases of enterprising the practices are also shaped by a variety of things which are sometimes unexpected and outside the actual enterprising activity. These things are related to gender, place and the line of business. Therefore, in my second research question I shifted the viewpoint to my research persons and asked what kinds of practices of enterprising the rural female entrepreneurs have, what kinds of meanings are attached to the practices and how the women talk about them. The material consisted of postal survey answers from 132 entrepreneurs from the provinces of North Karelia and Pirkanmaa, and 18 telephone interviews with women selected from this group. Among other things, based on the survey analysis, I divided the entrepreneurs in four categories: expansive (18.5 %), stable (42 %), part-time (22.5 %) and weak (17 %) entrepreneurs. The interviews constituted a deepening additional data and were my most significant material when analyzing the women s interpretations. Conducting conversational thematic interviews by phone was a part of the methodological discussion in the study. As a whole, both the survey and interview material showed that rural women entrepreneurs are not a coherent group. However, women in all categories place work as an important part of their practices and identities irrespective of the time they actually used on enterprising or of their current life situation or, related to this, of what other tasks they undertake. They are not only career-oriented and forward-striving actors as it is argued in the ideal enterprising discourse, which stresses economic growth and displaces other commitments and contents of life. Neither are they actors who give priority to home and motherhood, who follow the rural traditions and thus find themselves in unequal positions, as is suggested especially by British rural studies. Women entrepreneurs in the Finnish countryside have assumed more varied practices, nevertheless adjusting them to the needs of their family and to the characteristics of the countryside. Enterprising is a demanding way of making a living and the women do not want to be described as taking their work half-heartedly. A rural woman entrepreneur seems to take her work seriously and wish for success. The researched women s practices are still quite gendered. The rural context with its values and practices, based on old livelihoods and ways of living, guide people to further maintain the gendered customs. The countryside is an emotionally important place for the women living there which means that even though they do not extensively stress the meaning of rural community, they continuously observe the rural setting and construct their identity in relation to rural stereotypes. Nonetheless, as entrepreneurs they rethink the ways of practicing gender. The results are practices that are diverse, vary from one entrepreneur to the next and combine old and new elements. In the third research question I put together the practices and meanings told to me with my analysis of the enterprising society. I considered how the women s everyday enterprising relates to the enterprising discourse, i.e. to the ideal of the enterprising society and the attempts to prevent the negative development spiral in rural areas. The enterprising discourse taking form in expert texts cannot be clearly seen in the interviews with the women entrepreneurs. The idea of revitalizing the countryside by entrepreneurship definitely does not come from the outside but living for the countryside is a touching and deeply adopted orientation for many of the rural dwellers I studied. Yet, the women do not share the discourse unequivocally but sometimes they dispute it. Occasions in which the discourse is mobilized grow from one s own life and expressly from the interpretation of their own experiences. The enterprising discourse is situationally visible and invisible. In this way it is both present and absent in the women entrepreneurs realm of life. However, the general discourse of enterprising is not questioned ­ the discourse in which making a living is supposed to be done more and more through enterprising, either as concrete entrepreneurship or as an overall attitude. Women entrepreneurs also believe that the changes in remote areas are unavoidable as the manufacturing industries and the state as units that generate wellbeing belong in the past, and only private entrepreneurialism is the way forward. In this development, keeping pace, creating one s own enterprising practices and making new everyday routines are important activities for retaining the feeling of control over one s life. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-7215-2 -
dc.subject naiset -
dc.subject yrittäjyys -
dc.subject maaseutu -
dc.subject maaseutuyrittäjät -
dc.subject diskurssi -
dc.subject women -
dc.subject entrepreneurship -
dc.subject countryside -
dc.subject rural entrepreneurs -
dc.subject discourse -
dc.title Maaseudun naiset yrittäjinä. Elettyjä käytäntöjä ja jaettuja merkityksiä yrittävässä yhteiskunnassa -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-7216-9 -
dc.relation.numberinseries 1291 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 1869 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 694 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study fi=Aluetiede | en=Regional Studies| -
dc.date.dissertation 2008-02-16 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta | en=Faculty of Economics and Administration| -
dc.department fi=Yhdyskuntatieteiden laitos | en=Department of Regional Studies| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot