Recurrence in Acute Alcoholic Pancreatitis: Rate, Characteristics, and Risk Factors

Abstract

Äkillisen alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuus on Suomessa korkeimpia maailmassa. Sairaalahoitojaksojen määrä on lisääntynyt 47 - 102 / 100 000 / vuosi viimeisten 30 vuoden aikana. Haimatulehdusten sairaalahoitojaksojen lisääntymisen ja alkoholin kulutuksen lisääntymisen (4.2 - 9.0 litraa / asukas / vuosi) välillä on ollut positiivinen yhteys näinä vuosina. Suomessa 68 % haimatulehdukseen sairastuneista on alkoholin suurkuluttajia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alkoholin aiheuttaman äkillisen haimatulehduksen uusiutumisen yleisyys ja siihen yhteydessä olevat riskitekijät.

Uusimisen yleisyyttä ja riskitekijöitä arvioitiin takautuvasti (1972 - 1991) 562 potilaalta ensimmäisen äkillisen alkoholihaimatulehduksen jälkeen. Yhteensä 46 %:lle kehittyi uusi äkillinen haimatulehdus. Nuoremmilla potilailla riski oli suurin. Jos ensimmäinen äkillinen alkoholin aiheuttama haimatulehdus oli lievä, olivat nämä potilaat suurimmassa riskissä kehittää useita uusia äkillisiä haimatulehduksia. Ensimmäisestä äkillisestä alkoholin aiheuttamasta haimatulehduksesta (2001 - 2004) selvinneitä 68 potilasta seurattiin 2 - 5 vuoden ajan. Pidättäytyminen alkoholin käytöstä kokonaan ensimmäisen haimatulehduksen jälkeen suojasi sairastumasta uudestaan. Potilaat, joille kehittyi uusi haimatulehdus, olivat voimakkaammin riippuvaisia alkoholinkäytöstä eikä tämä riippuvuus vähentynyt seurannan aikana.

Haiman sisä- ja ulkoeritteisen toiminnan muutosten ja kuvantamislöydösten yhteyttä äkillisen alkoholihaimatulehduksen uusiutumiseen arvioitiin ensimmäisen haimatulehduksen yhteydessä ja kahden vuoden kuluttua sairastumisesta 54 potilaalla. Näistä 35 %:lla todettiin kahden vuoden kohdalla heikentynyt verensokeriaineenvaihdunta. Haiman ulkoeritteinen toiminta palautui suurimmalla osalla kahden vuoden aikana. Magneettikuvauksessa todettujen kroonisten haimatulehduslöydösten määrä lisääntyi kahdessa vuodessa riippumatta alkoholin käytöstä. Jos magneettikuvauksessa todettiin krooninen haiman pseudokysta kahden vuoden kuluttua, niin tämä oli riskitekijä uusivalle äkilliselle haimatulehdukselle myöhemmin.

Haiman asinus-soluja stimuloivan hormonin kolekystokiniinin pitoisuuden ja sen vapautumista säätelevän diatsepaamia sitovan proteiinin geenin ekspressiota pohjukaissuolessa välistä yhteyttä selvitettiin äkillisen alkoholihaimatulehduksen uusiutumiseen 44 tutkimushenkilöllä. Tällaista yhteyttä ei todettu, joten tämä saattaa osoittaa, etteivät nämä ole merkittäviä riskitekijöitä äkilliselle alkoholihaimatulehdukselle ja sen uusiutumiselle.

Hyviä keinoja äkillisen alkoholihaimatulehduksen uusiutumisen ehkäisemiseksi ei ole, osin koska uusimisen riskitekijöitä ei ole todettu. Tässä tutkimuksessa todettiin, että nuoret ja voimakkaimmin alkoholin käytöstä riippuvaiset potilaat ja ne, joilla todettiin haiman pseudokysta ensimmäisen äkillisen alkoholin aiheuttaman haimatulehduksen jälkeen, olivat suurimmassa riskissä sairastua uudestaan. Alkoholiriippuvuuden hoidon ja oireettomienkin potilaiden haiman pseudokystien hoidon arviointi äkillisen uusiutuvan haimatulehduksen ehkäisyksi on syytä jatkossa selvittää.

The incidence of acute alcoholic pancreatitis in Finland is one of the highest in the world, the hospitalizations for acute pancreatitis increasing from 47 to 102 / 100 000 / year during last 30 years. There has also been an increase of annual alcohol consumption from 4.2 to 9.0 liters / inhabitant respectively. In Finland 68 % of the patients with pancreatitis were heavy alcohol consumers. During the holiday seasons both the alcohol consumption and the incidence of alcoholic pancreatitis are at their highest. The aim of this study was to investigate the recurrence rate, risk factors and behaviors associated with recurrent acute pancreatitis.

The recurrence rate and pattern were analyzed retrospectively in 1972 ­ 1991 when altogether 562 patients out of 1555 alcoholic pancreatitis patients had their first episode of acute alcoholic pancreatitis in Tampere University Hospital. Overall 46% developed recurrent disease. Younger patients were at the highest risk for recurrence. Patients, whose first episode of alcoholic pancreatitis was mild, were at a higher risk in developing multi recurring pancreatitis.

The association of the risk factors in patients with their first episode of acute alcoholic pancreatitis was analyzed prospectively for recurrences in 68 patients, who survived the first acute episode in January 2001 - January 2004. Abstinence from alcohol protected from recurrent pancreatitis during a 2 -­ 5 years follow-up. Patients who developed recurrent acute pancreatitis had increased dependency on alcohol as measured during the first episode of acute alcoholic pancreatitis and in two years compared to those who did not develop recurrence during the follow-up. These findings should direct the therapy against heavy alcohol consumption, preferring abstinence, after the first episode of acute alcoholic pancreatitis.

Pancreatic endocrine and exocrine function, morphology and their association to the recurrent acute pancreatitis were prospectively studied early and at two years after the first episode of acute alcoholic pancreatitis in 54 patients. Thirty five per cent of the patients developed new impairment of glucose metabolism after the first episode. The severity of the first episode was not associated with either pancreatic endocrine or exocrine function and the latter considerably recovered within two years after the first episode of acute alcoholic pancreatitis. The number of patients with chronic changes in secretin stimulated magnetic resonance pancreatography (SMRP) increased independent on alcohol consumption. Chronic pseudocyst seen in SMRP at two years was a significant risk factor for recurrent pancreatitis later on, which is why their therapy needs to be studied even in asymptomatic patients.

The possible association between pancreatic stimulating hormone plasma cholecystokinin (CCK) concentration and its releasing factor diazepam binding protein (DBI) expression levels in duodenum in patients with the acute alcoholic pancreatitis or its recurrence were compared to healthy controls and people with heavy alcohol consumption but no pancreatitis in their history. There were no changes in the fasting CCK plasma concentrations or DBI expression levels. This may suggest that they do not play a major role as risk factors for acute alcoholic pancreatitis or its recurrence. Preventing acute alcoholic pancreatitis from recurring has not been effective partly due to the lack of recognizing the patients that are at highest risk. In this study it has been demonstrated that the patients who have high dependency on alcohol or develop a pseudocyst after the first acute alcoholic pancreatitis are in the highest risk of developing the recurrent pancreatitis. Thus this study warrants for further studies for helping the patients, especially those of young age, during the first episode of acute alcoholic pancreatitis to reduce their alcohol dependency and if complications such as pseudocysts develop, even asymptomatic, for managing them in more invasive treatments.