Naisen yksilöityminen suomalaisessa kirjallisuudessa 1950-luvulta lähtien

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Kuusinen, Iiris -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:13:46Z
dc.date.available 2012-12-03T12:13:46Z
dc.date.issued 2008 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-7437-8 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67883
dc.description.abstract Väitöskirjassa "Naisen yksilöityminen suomalaisessa kirjallisuudessa 1950-luvulta lähtien" tarkastellaan fiktiivisesti kuvattua naisen yksilöitymistä psykoanalyyttisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tutkimuskohteena on Marja-Liisa Vartion, Eila Pennasen, Eeva Kilven, Anu Kaipaisen, Märta Tikkasen, Kerttu-Kaarina Suosalmen, Annika Idströmin, Anna-Maija Ylimaulan, Orvokki Aution, Raija Siekkisen, Sari Malkamäen, Anna-Leena Härkösen ja Anja Snellmanin vuosina 1957-2007 ilmestyneitä romaaneja (21 kpl) ja novelleja (2 kpl). Yksilöitymisen käsite pohjautuu tutkimuksessa sveitsiläisen psykoanalyytikon C. G. Jungin teoriaan, jota hyödynnetään kirjallisuudentutkimuksessa sanataiteen symbolikielen tulkinnassa sekä kirjailijoiden luomisprosesseissa. Yksilöitymisellä eli individuaatiolla Jung tarkoittaa yksilön tietoisen ja tiedostamattoman eli piilotajunnan jäsentymistä ja yhdentymistä, jonka päämääränä on henkinen harmonia eli itseys. Saavuttaakseen itseyden ihmisen on tunnistettava itsessään kieltämänsä ominaisuudet eli jungilaisittain varjonsa ja animansa tai animuksensa. Nämä tiedostamattomassa olevat arkkityypit ilmenevät tietoisuudessa unien, fantasioiden ja projektioiden kautta symbolikuvina, joita väitöskirjassa on analysoitu tutkimuskohteista. Tutkimuksessa on käytetty myös Annis Prattin kaunokirjallisuuteen luomaa uudestisyntymismatkan arkkityyppistä mallia, joka pohjautuu Jungin teoriaan. Arkkityyppianalyysin avulla tutkimuskohteista saadaan esiin monimuotoinen symbolikuvasto, joka ilmentää naishahmojen henkistä etsintää. Prattin uudestisyntymismatkan mallin vihreän maailman eli luonnon ilmiöitä vastaavat kirjalliset kuvat symboloivat laaja-alaisesti sankarittarien tunteita: vihaa ja tuskaa mutta myös iloa ja onnea. Luontokuvat peilaavat naishahmojen uuden identiteetin määrittämistä sekä toimivat sivilisaatiokritiikin esittämisväylinä. Tyypillinen vihreää maailmaa ilmentävä symbolikuva tutkimuskohteissa on saari, jossa naiset etsivät itseään. Vesi erilaisissa olomuodoissaan esiintyy usein piilotajunnan symbolina. Seksuaalisuus ja kunnianhimo ovat tavallisimpia varjojen ilmentämiä kiellettyjä ominaisuuksia. Itseyden saavuttaminen kuvastuu kertomuksissa naishahmojen muuttuneina asenteina ja toimintatapoina. Tutkimuskohteista löytyy myös itseyden saavuttamista ilmentäviä Mandala-symboleita, joita Jung on tutkimuksissaan kehittänyt. Prattin mallissa esitettyjen vaiheiden lisäksi romaani- ja novellianalyysit tuovat esiin myös muita rituaaleja ja symbolikuvia, joita suomalaiset naiskirjailijat käyttävät toistuvasti sankarittariensa itseydenetsintää kuvatessaan. Muutosprosessia ilmentäviä symbolikuvia tutkimuskohteissa ovat erilaiset peiliinkatsomis-, peseytymis- ja siivousrituaalit, jotka kuvastavat sankarittarien itsetunnistuksen vaihetta sekä valmistautumista elämänmuutoksiin. Psykoanalyyttista tarkastelua täydentää tutkimuksessa historiallis-yhteiskunnallinen viitekehys, jonka avulla yksilöitymiskuvaukset pyritään asettamaan historialliseen yhteyteensä. Tutkimuskohteena oleva kirjallisuus heijastaa suomalaisen naisen yhteiskunnallisessa asemassa viidenkymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Viisikymmentäluvun ja kuusikymmentäluvun alun familistista ympäristöä kuvaavissa kertomuksissa naisen yksilöitymistä rajoittavat perhekeskeiset rooliodotukset ja niitä tukevat asenteet. Kuusikymmentäluvun puolivälistä alkavan jakson, murroksen ajan, teoksissa nousee keskeiseksi vaatimukseksi naisen oikeus toteuttaa itseään myös kodin ulkopuolella. Naisten työssäkäyntiin vaikuttavien yhteiskunnallisten parannusten myötä 1980-2000-lukujen fiktiiviset naishahmot eivät enää kohdista vaatimuksiaan ansiorooliin, vaan yksilöitymisprosessin keskiöön nousee kumppanuus miehen kanssa. Tavoitetilana on "kaksi yhdessä rinnakkain" -kumppanuus, jossa vapaus ja riippuvuus ovat tasapainossa. Naisen yksilöitymisen esteeksi nähtyä äitimyyttiä puretaan voimallisesti kahdeksan- ja yhdeksänkymmentälukujen teoksissa. Kaksituhattaluvun teoksissa yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys nousevat uudelleen esiin, mikä tutkimuksessa esitetyn tulkinnan mukaan on vastaveto globalisaation uhkakuville ja markkinatalouden pinnallisille arvoille. Tutkimuskohteista välittyy myönteinen kuva perheestä yksilön voimavarana. Familismi modernissa muodossaan sallii myös naisen toteuttavan kaikkia roolejaan, tosin pienin reunaehdoin. Naiskirjailijat tuovat kertomuksissaan esiin individuaatiota rajoittavia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Tutkimuksen romaani- ja novelliotoksesta ilmenee, että 1950- ja 1960-luvuilla naiskirjailijat jättävät usein sankarittariensa yksilöitymisen puolitiehen tai kokonaan toteutumatta ja kuvaavat naishahmon olosuhteita ja asenteita yksilöitymistä rajoittavina tekijöinä. Myöhemmillä vuosikymmenillä naishahmot ovat enemmän oman elämänsä subjekteja ja rohkeampia ratkomaan mahdollisia omien tarpeidensa ja ympäristön välisiä ristiriitoja. fi
dc.description.abstract The individuation of woman in Finnish literature since the 1950s In this study, I examined the individuation of woman in novels and short stories by Finnish women authors published from the 1950s to the 2000s from psychoanalytical and social points of view. The subjects of my study were the selected novels and short stories of Marja-Liisa Vartio, Eila Pennanen, Eeva Kilpi, Anu Kaipainen, Märta Tikkanen, Kerttu-Kaarina Suosalmi, Annika Idström, Anna-Maija Ylimaula, Orvokki Autio, Raija Siekkinen, Sari Malkamäki, Anna-Leena Härkönen, and Anja Snellman. The framework of this study is the analysis of archetypes based on the concepts of Swiss psychoanalyst C. G. Jung and American literary researcher Annis Pratt. Jung's psychoanalytic theory has been discovered to be useful in literary research when interpreting the symbolic language of literary art. Also, many writers utilise Jung's theory when creating their works. The concept of individuation is based on Jung's ideas of human individuation which he compares to spiritual rebirth. Individuation by Jung means the organisation and integration of the conscious and subconscious i.e. the subconscious mind of an individual. The second main stage in this lifelong process starting in middle life is important in spiritual development. Then, the subconscious is dominated by archetypes, the most important of which are the shadow, the anima or animus, the old wise man or great mother and the self. The corresponding archetypal images manifest themselves in the conscious mind through dreams, fantasies and projections. In the text analyses, I also used the archetypal pattern of a rebirth journey created for fiction by Pratt which she developed partly based on her own studies and partly on Jung's theory. The archetypal analysis introduces a diverse symbolic imagery which the authors use to express the spiritual search of their women characters. The psychoanalytic examination was complemented in this study by a social point of view through which I shed light on, inter alia, the position of women and the women's movement in the period of the creation of the works. By means of the social framework, I aimed to set the depictions of individuation in their historical context and to explain the aspirations arising in the works. The rebirth journeys described in the novels and short stories often start from a situation in which the conventional life of the woman character is shattered or she experiences sneaking unhappiness. The initial crisis has the hallmarks of submission, alienation and unimportance. In the spiritual search of these women, nature i.e. the green world in Pratt's pattern is an important place giving power and protection which is positively valued. In the archetype analyses, fictional images especially coinciding with the phenomena of the green world arise from the stories. The archetypal images of the green world reflect the pent-up feelings of the fictional women and the definition of a new identity as well as function as the channels of the critique of civilisation. The fictional male characters representing the archetype of the green-world lover are strongly associated with Eros, but their primary task is to act as spiritual mentors to women. A typical symbolic image representing the green world is an island, and water in its different forms often appears as the symbol of the subconscious mind. In addition to the symbolic imagery of the green world, recurring rituals of cleaning and looking into the mirror emerge from the stories representing the stage of the self-identification of the women characters. When addressing their feelings in the subconscious mind, the fictitious women have to identify in themselves the characteristics they have denied, i.e., according to Jung, their shadow and animus, which is often a very agonising process. Sexuality and ambition are typical characteristics which the women deny in themselves and which their shadow figures represent. Integrating the animus i.e. masculine characteristics is successful for some of the heroines. The synthesis of conscious and subconscious, the self, is depicted in the stories as the changed attitudes and activities of the women characters. Some stories also portray mandala symbols, which represent the achieving of the self, which Jung developed in his studies on dreams. All women characters do not achieve the self and, in two of the novels, the woman is driven to suicide. In these novels, the conditions and attitudes of the women characters are described as factors limiting individuation and bringing about this desperate act. The novels and the short stories in this study reflect the changes in the social position of the Finnish woman during fifty years. In stories depicting the familial environment of the 1950s and the beginning of 1960s, the individuation of the woman is restricted by family-centred role expectations and attitudes which sustained them. The primary environment of the woman is the home, and the woman character hangs onto the traditional perception of women, even though she feels she has no place in this world. After mid-1960s as the familial concept of the family becomes individualistic, the so-called women of the new era appear in the stories whose central element of autonomy is gainful employment. These women represent the theses on the roles of women of the second wave of the women's movement. Along with social improvements affecting the work life of women, the demands of the fictitious women from the 1980s to the 2000s are not centred on work. Partnership with the man becomes the centre of the individuation process. The target is the companionship of two together side by side where freedom and dependence are balanced. The mother myth considered as an obstacle to the woman's individuation is torn apart in the works of the 1980s and 1990s. In the works of the 2000s, communality and family-centredness become again an issue which is, in my opinion, a backlash to the threats of globalisation and the superficial values of the market economy. A positive image of the family as a resource of an individual is portrayed in the stories. Familism in its modern form also allows the woman to live up to all her roles, yet with small limitations. The women authors introduce individual and social factors limiting individuation into their stories. From the sample of novels and short stories in this study, it is evident that in the 1950s and the 1960s women authors often left the individuation of their heroines halfway or totally unrealised and portrayed the conditions and attitudes of the woman character as factors limiting individuation. In later decades, the women characters are more the subjects of their own lives and more courageous about solving the possible contradictions between their needs and the environment. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-7436-1 -
dc.subject yksilöityminen -
dc.subject arkkityypit -
dc.subject naiset -
dc.subject individuation -
dc.subject archetypes -
dc.subject women -
dc.title Naisen yksilöityminen suomalaisessa kirjallisuudessa 1950-luvulta lähtien -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-7437-8 -
dc.relation.numberinseries 1343 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 2107 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 758 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Suomen kirjallisuus - Finnish Literature -
dc.date.dissertation 2008-09-27 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Humanistinen tiedekunta | en=Faculty of Humanities| -
dc.department fi=Taideaineiden laitos | en=Department of Literature and the Arts| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot