"Tääl on kaikki mitä ihminen tarvii" : Lastenkotilapset kodin merkitysten kuvaajina

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani lapsia, nimenomaisesti sijaishuollon piirissä eläviä lapsia. Tutkimustehtäväni sijoittuu siis lapsia koskevan yhteiskunnallisen huolen ytimeen. Tutkielma käsittelee lastenkotilasten kodille antamia merkityksiä. Kodille annetuissa merkityksissä keskityn kuvaamaan kotia lasten omin sanoin ja heidän kodille määrittämiensä merkitysten kautta. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää sitä, millaisena paikkana lastenkoti lapsille näyttäytyy. Lisäksi tutkimus pyrkii selvittämään sitä, millaiseksi lapset kuvittelevat oman kotinsa tulevaisuudessa. Koti hahmottuu tutkielmassa lapsille erityisesti fyysisenä, sosiaalisena ja mentaalisena paikkana.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu neljän lastenkotilapsen haastatteluista ja heidän piirustuksistaan. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joiden aikana haastatellut lapset samalla ilmaisivat kodille antamiaan merkityksiä myös piirtämisen avulla. Tutkielman aineisto on analysoitu narratiivista menetelmää käyttäen.

Lastenkotilasten kodille antamien merkitysten perusteella lasten voidaan katsoa kokevan kuuluvansa lastenkotiin. Lapset pitävät sitä myös erityisen turvallisena ja rauhallisena paikkana asua. Oma tulevaisuuden koti näyttäytyy lapsille myös miellyttävänä paikkana, jossa korostuu melko paljon samoja ominaisuuksia, kuin lastenkodissa. Lastenkodin ja oman tulevaisuuden kodin väliltä löytyykin sekä lasten puheen että heidän piirustusten perusteella enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavuuksia. Tutkielman kautta nousee esiin myös lasten erityisyys tutkittavina, sillä lasten tuottaman tiedon luonne osoittautui tutkielman kuluessa melko niukaksi.

Asiasanat: lastenkoti, koti, lapsi, lapsuus, tulevaisuus, narratiivisuus, kuvallinen ilmaisu