TUPLATIIMIN TAIKAA - Menetelmäanalyysi NLP-viitekehyksessä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Tuplatiimi-menetelmän toimivuuden ehtoja tullilaisen seurakehittämisen kontekstissa ja NLP -ajattelun valossa. Tutkimuskysymykseksi muodostui tutkimusprosessin kuluessa se, miten NLP:n perus-olettamusten avulla voidaan perustella menetelmän toimivuutta seuratyön kehittämisen viitekehyksessä. Tavoitteena oli myös selvittää mahdollisia vaikuttavia oppimisteoreettisia perusteita Tuplatiimi-menetelmän taustalla.

Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, pohjautuen hermeneuttis-fenomenologiseen tieteen perinteeseen. Tutkimusmetodina käytettiin heuristista metodia. Tutkimusaineiston osalta keskityttiin yhteen menetelmään tutkimusaineiston ollessa pääosin kirjallista mutta myös tutkijan omat kokemukset menetelmän käyttäjänä, seurakouluttajana ja koulutettuna NLP Master Practitioner –tason osaajana ovat olleet osa tutkimusmetodin mukaisesti käytettyä aineistoa. Viiteaineistona käytettiin vuonna 2001 tehtyä TUL:n seurakoulutuksien arviointitutkimusta.

Tutkimusaineistoa käytiin analyyttisesti ja järjestelmällisesti läpi hyödyntäen heuristisen tutkimusmenetelmän suomia mahdollisuuksia. Metodissa on keskeisessä roolissa tutkijan oma reflektiivinen toiminta. Valittu analyysikehikko l. NLP:n perusolettamukset asettuivat reflektiivisen toiminnan viitekehykseksi, jonka avulla päästiin laadullisen tutkimuksen ja tutkimusasetelman mukaisiin tutkimustuloksiin.

Tuplatiimi-menetelmä osoittautui tutkimuksessa NLP–perusolettamuksien kautta selitettäväksi ja ymmärrettäväksi ilmiöksi. Sen toimivuuden ehtoja seurakoulutuksen kontekstissa selittävät ennen kaikkea eri todellisuuskäsitysten huomioiminen, aistikanavien ja miellejärjestelmä-ajattelun kautta erilaisten henkilökohtaisten oppimistyylien ja tiedon prosessointikanavien käytön aktivoiminen ja mahdollistaminen, tietoisen ja tiedostamattoman toiminnan huomioiminen sekä toiminnan ekologia perusolettamus. Mallittaminen-, viestin merkitys-, positiivinen tarkoitus- sekä voimavara ja resurssi-olettamusten kohdalla todennettiin niiden laadullisesti erilainen selittävä vaikutus tutkimustyön kontekstissa. Tuplatiimi-menetelmän oppimisteoreettisessa tarkastelussa ei havaittu selkeästi artikuloitua menetelmän oppimisteoreettista perustelua.

Tutkimuksen myötä nousi esille ohjaajan roolin merkitys ja vaikutus menetelmän NLP:n viitekehyksen mukaisten toimivuuden ehtojen todellistamisessa seuratyön kehittämisessä. Tuplatiimi näyttäytyi käsillä olevan tutkimustyön kehyksessä monitahoisena, seuratyön kehittämiseen hyvin soveltuvana koulutus- ja kehitystyökaluna, jonka toimivuuden perustelut voidaan pääosin johtaa NLP:n perusolettamuksien kautta. Tehdyn tutkimuksen valossa sen toimivuutta voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota ohjaajan NLP:n periaatteiden mukaiseen vuorovaikutusosaamiseen.

Avainsanat: Tuplatiimi, NLP, seurakoulutus, järjestötoiminnan kehittäminen, heuristinen metodi