"Poison or Spice in the Language" - A Study of the Attitudes of Finnish University Students of English Philology towards Different Accents of English

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään kieleen kohdistuvia asenteita eri englannin aksenttien näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana pidetään ristiriitaa, mikä on syntynyt englannin kielen muuttuneesta asemasta maailmassa ja siitä seurannutta eräiden aksenttivarianttien suosimista toisten kustannuksella. Englannin kielen leviäminen globaalin kaupan ja teollisuuden, poliittisen vallan sekä liikkuvuuden ja verkostoitumisen helpottumisen myötä on johtanut siihen, että enemmistö englannin kielisestä kommunikaatiosta nykyään on kahden tai useamman sitä ei äidinkielenään puhuvan välistä. Seurauksena tästä englantia toisena tai vieraana kielenään puhuvien aksentit eri puolilla maailmaa ovat muokkautuneet kauas natiivipuhujanormista, saaden vaikutteita esimerkiksi puhujansa äidinkielestä. Tämä ei kuitenkaan ole muuttanut uusiin variantteihin suhtautumista myönteisemmäksi samassa suhteessa. Perinteisesti arvossa pidetyt britti- ja amerikanenglannin standardit aksentit ovat edelleen suosituimmat esimerkiksi kielenopetuksen piirissä, ja niihin pyritään siitäkin huolimatta, että puhujan ei ole ymmärryksen kannalta välttämätöntä tai edes mahdollista saavuttaa sellaista aksenttia.

Aihetta on tutkittu Suomessa aiemmin, mutta lähinnä lukioikäisten kielenoppijoiden ja kieltenopettajien kannalta. Iso osa kansainvälisestä tutkimuksesta taas on pureutunut tutkimaan englantia äidinkielenään puhuvien asenteita vierasperäisiä aksentteja kohtaan. Tästä syystä tutkimus, joka keskittyy selvittämään suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden asenteita, koettiin tärkeäksi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Tampereen yliopiston englantilaisen filologian opiskelijat. Tarkoituksena oli selvittää, mitä mieltä he ovat omasta englannin aksentistaan, millaisia asenteita heillä on eri aksentteja kohtaan ja mitkä seikat näyttäisivät vaikuttavan näihin asenteisiin. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, olisiko ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ja opintojensa loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden asenteiden välillä eroja ja miten aksentin vierasperäisyys vaikuttaa sen ymmärrettävyyteen. Opiskelijat kuuntelivat ohjatusti kuusi eri englannin aksenttia nauhalta, joista jokaisen kuullun jälkeen he vastasivat kyselyyn. Aksentit valittiin The Speech Accent Archive - nettisivustolta ja niistä kaksi oli natiivipuhujien ja neljä englantia toisena tai vieraana kielenä puhuvien.

Tulokset osoittavat, että brittienglannin aksentti on suosituin variantti näiden yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, mutta moni tunnistaa oman aksenttinsa olevan altis useammalle vaikutteelle. Enemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että sekä omassa puheessaan että muiden aksenteissa ymmärretyksi tuleminen on natiiviaksentin omaksumista tärkeämpää. Molemmat tutkimuksen natiiviaksentit hyväksyttiin ehdoitta sekä arvioitiin muita helpommiksi ymmärtää, mutta ne eivät suinkaan olleet pidetyimmät variantit kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kesken. Opiskelijan ikä tai opintojen vaihe ei suoraan osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi asenteiden suvaitsevaisuudessa vaan tärkeimmäksi osoittautui henkilön kokemus erilaisista aksenteista, joko ulkomailla oleskellessa tai muissa kontakteissa eri äidinkieltä puhuvien kanssa.

Avainsanat: lingua franca englanti, aksentti, asenne, ymmärrettävyys, hyväksyminen