Ympäristö- ja luonnontiedon oppimateriaalien harjoitustehtävät. Analyysi neljännen luokan oppimateriaaleista.

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia ympäristö- ja luonnontiedon oppimateriaalien harjoitustehtävät ovat. Tutkimuksen kohteena olivat Otavan, Tammen ja WSOY:n neljännen vuosiluokan ympäristö- ja luonnontiedon oppi- ja työkirjat. Tarkoituksena oli tutkia myös millaisia tutkivan oppimisen työtapoihin liittyviä tehtäviä oppi- ja työkirjoista löytyy, sekä kuinka paljon tällaisia tehtäviä on eri oppimateriaaleissa. Yhtenä tutkimustehtävänä oli selvittää miten oppimateriaalien sisällöt vastaavat vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamiin oppimisen tavoitteisiin.

Tutkimusta voidaan luonnehtia mixed methods -tyyppiseksi tutkimukseksi, koska tutkimuksessa käytettiin rinnakkain laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistoa analysoitiin laadullisesti kuvailemalla oppimateriaalien sisältöä ja erilaisia tehtävätyyppejä mahdollisimman tarkasti ja monipuolisesti. Oppimateriaalien tehtävät luokiteltiin ominaisuuksiensa perusteella tilastollisesti. Tämän määrällisen aineiston analyysillä pyrimme tarkentamaan laadullisen analyysin antamaa kuvaa tutkimusaineistosta. Määrällisen analyysin avulla saimme lisää tietoa esimerkiksi erityyppisten tehtävien lukumääristä. Molempien tutkimusmenetelmien käyttäminen toisiaan täydentävästi antoi mahdollisuuden tarkastella aineistoa kokonaisvaltaisesti.

Oppimateriaalien on todettu olevan merkittävässä roolissa eri aineiden opetuksessa, valtaosan opettajista on todettu perustavan opetuksensa oppimateriaalien pohjalle. Oppimateriaalien sisältöjen on todettu mukailevan tarkasti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita. Oppimateriaalit on suunniteltu siten, että ne sopivat sellaisenaan oppitunnin mittaiseksi kokonaisuudeksi.

Tutkimuksessa todettiin, että oppimateriaalien sisältö noudattelee tarkasti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 1-4 vuosiluokille asettamia tavoitteita, vaikka osa tavoitteista käsitellään jo alempien vuosiluokkien oppimateriaaleissa. Sekä oppi- että työkirjassa todettiin olevan yhdenmukaiset sisällöt, toisin sanoen työkirjan rakenne mukailee oppikirjan sisältörakennetta. Jokaisen kustantajan oppimateriaalien sisältö on jaettu neljään eri ympäristö- ja luonnontiedon aihealueeseen: biologiaan, maantietoon, fysiikka-kemiaan ja kansalaiskasvatukseen.

Oppimateriaaleissa todettiin olevan monenlaisia erityyppisiä tehtäviä. Tehtävät jaoteltiin luokkiin tehtävän toteutustavan, tiedon tason, työtavan, työskentely-ympäristön, affektiivisuuden, aihepiirin ja tutkivan oppimisen taitojen perusteella. Erilaisia tehtävätyyppejä on kuvailtu laadullisesti ja niiden välisiä suhteita on esitelty tilastollisen analyysin antamien tulosten pohjalta. Kaiken kaikkiaan kolmen kustantajan kuudessa oppi- tai työkirjassa oli yhteensä 1785 oppilaalle tarkoitettua tehtävää. Näistä tehtävistä jopa 87 prosenttia on toteavantyyppisiä käsitteiden opettelemiseen liittyviä yksinkertaisia tehtäviä. Toteavantyyppiseen tehtävään vastaamiseksi oppilaan ei tarvitse käyttää monimutkaisia oppimisen tai ajattelun taitoja, vastaukset kysymyksiin löytyvät suoraan oppikirjan tekstistä. Varsinaisia tutkivan oppimisen työtapaan liittyviä tehtäviä ei ole oppimateriaaleissa kovinkaan paljon, vain noin 9 prosenttia kaikista tehtävistä. Oppimateriaalien todettiin noudattelevan tarkasti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisia oppisisältöjä.

Avainsanat: oppimateriaali, oppikirjat, työkirjat, opetussuunnitelmat, tutkiva oppiminen, ympäristö- ja luonnontieto