Turku kaupunkiverkostotoimijana: Q-metodologinen analyysi transnationaalista kaupunkitoimijuudesta

Abstract

Pro gradu -tutkielmani aihe on transnationaali kaupunkitoimijuus ja tutkimuksen kohde Turku. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu monitasoisista teorioista, käyttäen liberalismia niin sanottuna ykköstason teoriana ja transnationalismia sekä monitasoista verkostohallintoa kakkostason teorioina. Tutkimus on tehty haastattelemalla 21 Turun kaupungin työntekijää ja Turun kansainvälisen toiminnan kanssa läheisesti tekemisissä ollutta henkilöä, sekä käyttämällä haastatteluiden analyysissa apuna Q-metodologiaa. Q-metodologia yhdistää sekä kvalitatiiviseen että kvantitatiiviseen tutkimusperinteeseen liitettyjä elementtejä ja on kiinnostunut subjektiivisista näkemyksistä, joiden kautta saadaan tietoa laajemmasta ilmiöstä.

1900-luvun puolivälistä lähtien yksittäiset kaupungit nousivat ottamaan osaa kansainväliseen politiikkaan tekemällä itsestään kansainvälisiä toimijoita. Kaupungit ylittivät valtioiden rajat sekä perinteiset hierarkiat ja muodostivat suhteita muihin kaupunkeihin varsinkin verkostoitumalla. Tutkimus käsittelee sitä, miten Turun kaupungissa nähdään kaupunkitason kansainvälistyminen ja siihen liittyvät vuorovaikutussuhteet sekä kaupunkiverkostojen tärkeys, tavoitteet ja merkitys. Turun transnationaalia kaupunkitoimijuutta käsitellään varsinkin sen Eurocities ja Union of Baltic Cities -kaupunkiverkostojäsenyyksien kautta.

Tutkimuksen tuloksina saatiin neljä faktoria eli näkökantaa Turun kansainvälisyydestä. "Kaupunkidiplomatia" kuvaa perinteisintä näkemystä kansainvälisestä politiikasta, sillä valtiotaso on kansainvälisen toimijuuden kentällä tärkein, mutta samalla kaupungit toimivat omien mahdollisuuksiensa rajoissa tavoitteitaan toteuttaen. Olennaisinta kansainvälisessä kaupunkitoimijuudessa ovat kahdenväliset ja vastavuoroiset - diplomaattiset - suhteet muiden toimijoiden kanssa. "Kaupunkipolitiikkaa" kuvaa Eurooppa-suuntautuneisuus sekä samalla yleinen mukanaolon tärkeys koskien transnationaalia toimintaa. Kaupungin tulee olla aktiivinen ja osallistua toimintaan useilla rintamilla, ja myös kaupungin asukkaita tulee kuunnella sekä heidän osallistumistaan yhteisiin asioihin tukea. Valtio aivan kuin katoaa tässä kuvassa kansainvälisyydestä, sillä sitä ei mainita. "Kansainvälinen yhteistyö" painottaa käytännöllisyyttä ja talouden merkitystä kaupunkitason kansainvälisissä toiminnoissa. Kaupunkiverkostot nähdään tärkeinä juuri modernin käytännöllisen tiedonvaihdon takia, eli parhaiden käytäntöjen kulkeutumisen kanavina. "Paradiplomatia" taas on teoreettisen holistinen näkemys kaupunkitason kansainvälisestä politiikasta. Kaupungin toiminnoissa otetaan tällöin huomioon kaikki toimijuuden tasot jopa siinä määrin, että Eurooppa lasketaan automaattisesti luonnolliseksi toimialueeksi. Paradiplomatian kautta hahmottuu siis uudenlaisen globalisaation myötä muuttunut verkostojen maailma, jossa eri tasojen toimijoilla on toimijuutta ja legitimiteettiä "ulkopolitiikan" puitteissa.

Kaupunkien kansainvälistymisen voi laajemmin nähdä osana uutta alueellistumiskehitystä (esimerkiksi Itämeren alueella) tai johtuvan Euroopan unionin hallintorakenteen uudistuksista. Toisaalta kyseessä on myös valtioiden hallintomallien muutos, sillä kaupunkien transnationaali osallistuminen helpottuu, jos siihen on mandaatti ja oikeanlaiset hallinnolliset puitteet. Turku tekee kansainvälisen sektorin asioita muun muassa edustuksellisuuden suomalla legitimiteetillä, Brysseliin perustetun toimiston avulla ja kaupunkien välisiä yhteistyöverkostoja hyödyntäen.

Asiasanat:kansainvälinen, transnationaali kaupunkitoimijuus; kaupunkiverkostot; Turku