"En mää ois kyllä missään muualla halunnu nuoruuttani elää". Siivikkalan nuorten alueellinen identiteetti, aluetietoisuus ja yhteisöllisyys.

Abstract

Pro gradu –tutkielmani tavoitteena on selvittää, minkälainen on nuorten alueellinen identiteetti ja aluetietoisuus Ylöjärven kaupunginosassa Siivikkalassa. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, miten yhteisöllisyys tulee kaupunginosassa esiin nuorten silmin.

Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä ovat alueellinen identiteetti, aluetietoisuus ja yhteisöllisyys. Erityisesti ystävyyden kautta rakentuva sosiaalinen pääoma nousee merkittäväksi yhteisöllisyyden ulottuvuudeksi. Tutkimuksen jäsentämiseksi olen muodostanut käsitekartan. Teoreettiset käsitteet limittyvät toisiinsa ja käyvät omaa vuoropuheluaan niin aineistossa kuin teoriatasolla.

Pro gradu –tutkielmassani on fenomenologinen tutkimusnäkökulma. Korostan todellisuuden kokemista ja mikä merkitys kokemuksella on. Olen kerännyt tutkimusaineistoni teemahaastattelun menetelmin. Tutkimuksen aineistona on kaksi ryhmähaastattelua, joista toinen on parihaastattelu. Haastateltavia on yhteensä kuusi, joista yksi on tyttö ja loput poikia. Heidän ikänsä olivat haastatteluhetkellä 19-20 vuotta. Tutkimustulokset analysoin teemoittelemalla ja tukeutuen fenomenologiaan. Aineiston jaoin alueittain Ylöjärvi – Siivikkala –akselilla, mutta pääpaino on Siivikkalan alueella. Siivikkalaa koskevan luvun olen jaotellut eri teemoihin alueellisen identiteetin, aluetietoisuuden ja yhteisöllisyyden viitoittamina. Tutkimukseen osallistuneiden vastaukset olivat kovin yhteneväisiä, joten niistä oli helppo rakentaa teemoja.

Tulokset osoittavat, että Ylöjärveä pidetään melko pienenä, turvallisena ja rauhallisena kaupunkina, jossa kaikki tuntevat toisensa. Oleellista on kuitenkin se, että Siivikkalan nuorten alueellinen identiteetti ja aluetietoisuus omaa kaupunginosaansa kohtaan ovat hyvin vahvoja. Siivikkala alueena sijaitsee melko etäällä Ylöjärven keskustasta. Siivikkalan alue koetaan jopa eristäytyneeksi muusta kaupungista. Siivikkalassa nuorille tärkeät ajanviettopaikat sijaitsevat lähinnä koulun alueella tai sen läheisyydessä. Nuorten aluetietoisuudessa korostuu se, että Siivikkala on ollut kasvuympäristönä hyvä, pääasiassa rauhallisuutensa ja yhteisöllisyytensä ansiosta. Siivikkalan alueelta voi erottaa yleisen kaikkien Siivikkalassa asuvien muodostaman yhteisöllisyyden tason lisäksi nuorten keskinäiseen yhteisöllisyyden. Aikuisten ja nuorten välistä yhteisöllisyyttä syntyy yhdessä tekemisen ja sosiaalisen kontrollin muodoissa. Sosiaalinen kontrolli on nuorten mielestä pääasiassa positiivinen asia. Nuorten välinen ystävyys ja sen myötä syntyvä yhteisöllisyys on selvästi tärkeää. Ystävyyden tuoma sosiaalinen pääoma kuuluu vastauksissa vertaistukena ja huolenpitona.

Nykyisin ihannoidaan yksilöllisyyttä ja yhteisöjä rakennetaan paljon esimerkiksi virtuaalisessa maailmassa. Tutkimukseni tulokset kuitenkin osoittavat, että nuoret kokevat yhteisöllisyyden positiiviseksi asiaksi ja heidän ensisijainen yhteisönsä sijaitsee heidän kotikaupunginosassaan, Siivikkalassa.

Avainsanat: Alueellinen identiteetti, aluetietoisuus, yhteisöllisyys, nuoret, Siivikkala