Sosiaalisiin syihin perustuva raskauden keskeyttäminen.
KETOLA, TIINA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.
2000
Julkisoikeus - Public Law
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-21Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ SISÄLLYS LÄHTEET LYHENTEET 1. JOHDANTO 1 1.1. Lain taustaa 1 1.2. Tutkimustehtävä 4 1.3. Teoreettiset ja metodiset valinnat 5 2. SOSIAALISIA RASKAUDENKESKEYTTÄMISPERUSTEITA MÄÄRITTELEVÄN SÄÄNNÖKSEN SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ RATKAISUTILANNE 11 2.1. Ratkaisutilanteen sääntelyteoreettinen kvalifiointi 11 2.2. Lupapäätöstä ohjaavat periaatteet 14 2.3. Myönteisen lupapäätöksen oikeusvaikutukset 35 3. MENETTELY SOSIAALISIIN SYIHIN PERUSTUVAA RASKAUDEN KESKEYTTÄMISTÄ KOSKEVASSA LUPA-ASIASSA 43 3.1. Raskauden keskeyttämistä koskeva hallintolupa 43 3.2. Lupamenettelyyn osallistuvien toimijoiden oikeudellinen asema 45 3.3. Luvan hakijan oikeusturva 61 4. SOSIAALISIIN SYIHIN PERUSTUVAN RASKAUDEN KESKEYTTÄMISEN LAILLISET EDELLYTYKSET 68 4.1. Sosiaalisia raskaudenkeskeyttämisedellytyksiä määrittelevä yleislauseke 68 4.2. Olosuhdetunnusmerkki 70 4.3. Seuraustunnusmerkki 75 5. KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA 80 LIITE
Tiivistelmä
Raskauden keskeyttämistä käsittelevässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään voimassaolevan oikeuden sisältöä sosiaalisiin syihin perustuvan raskauden keskeyttämisen osalta. Tässä katsannossa tutkielmassa tuodaan esiin ensinnäkin lain soveltajan harkintavaltaa ohjaavat periaatteet, jotka ovat merkityksellisiä sosiaalisia raskaudenkeskeyttämisperusteita määrittelevän säännöksen soveltamiseen liittyvässä ratkaisutilanteessa. Toisekseen tutkielmassa selvitetään, millä edellytyksillä raskaus voidaan sosiaalisin perustein keskeyttää. Tässä tarkastelussa sosiaalisia raskaudenkeskeyttämisperusteita määrittelevälle säännökselle pyritään konstruoimaan tulkinta, joka toteuttaa sekä ennustettavuuden että lainmukaisuuden vaatimukset. Lisäksi tutkielmassa selvitetään raskauden keskeyttämistä koskevan lupa-asian käsittelyyn osallistuvien toimijoiden oikeudellinen asema, jossa yhteydessä tarkastellaan myös raskauden keskeyttämiseen liittyviä menettelyllisiä näkökohtia.
Edellä esitettyjen tutkimusongelmien tarkastelu tapahtuu lähtökohtaisesti lain soveltajan näkökulmasta. Kuitenkin tutkielmassa on havaittavissa myös pyrkimystä aiheen teoreettiseen tarkasteluun, jolloin aihetta lähestytään oikeustieteen tarkastelukulmasta käsin. Tässä katsannossa tutkielmassa sitoudutaan etenkin hallinto-oikeuden ja lääkintäoikeuden teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkielman oikeusdogmaattisesta perusasetelmasta johtuu, että tutkielmassa sitoudutaan oikeudellisesti merkitykselliseen lähdeaineistoon. Oikeuslähteet ymmärretään tutkielmassa laajassa mielessä, jolloin juridisten tulkintaperusteiden ohella huomiota kiinnitetään sekä reaalisiin että moraalisiin näkökohtiin. Viimeksi mainittujen osalta on kuitenkin huomattava, ettei moraalisten näkökohtien erottamista itsenäiseksi oikeuslähteekseen pidetä tutkielmassa kaikilta osin tarkoituksenmukaisena, kun otetaan huomioon käsiteltävän aiheen luonne.
Tutkielman analyysin perusteella on todettavissa muun ohella, että sosiaalisia raskaudenkeskeyttämisperusteita määrittelevän säännöksen soveltamiseen liittyvässä ratkaisutilanteessa tulisi painottaa raskauden keskeyttämistä pyytävän naisen omaa näkemystä laillisten keskeyttämisedellytysten täyttymisestä. Laki ei kuitenkaan mahdollista sosiaalisia raskaudenkeskeyttämisperusteita määrittelevälle säännökselle tulkintaa, jonka mukaan laillisten raskauden keskeyttämistä koskevien edellytysten täyttymiseen riittää, että odotettavan lapsen äiti kokee raskauden ei-toivotuksi. Näin ollen voimassaolevan oikeuden mukaan sosiaalisiin syihin perustuvaa raskauden keskeyttämistä koskevan lupapäätöksen sisältö ei voi määräytyä yksinomaan luvan hakijan tahdon mukaiseksi.
Edellä esitettyjen tutkimusongelmien tarkastelu tapahtuu lähtökohtaisesti lain soveltajan näkökulmasta. Kuitenkin tutkielmassa on havaittavissa myös pyrkimystä aiheen teoreettiseen tarkasteluun, jolloin aihetta lähestytään oikeustieteen tarkastelukulmasta käsin. Tässä katsannossa tutkielmassa sitoudutaan etenkin hallinto-oikeuden ja lääkintäoikeuden teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkielman oikeusdogmaattisesta perusasetelmasta johtuu, että tutkielmassa sitoudutaan oikeudellisesti merkitykselliseen lähdeaineistoon. Oikeuslähteet ymmärretään tutkielmassa laajassa mielessä, jolloin juridisten tulkintaperusteiden ohella huomiota kiinnitetään sekä reaalisiin että moraalisiin näkökohtiin. Viimeksi mainittujen osalta on kuitenkin huomattava, ettei moraalisten näkökohtien erottamista itsenäiseksi oikeuslähteekseen pidetä tutkielmassa kaikilta osin tarkoituksenmukaisena, kun otetaan huomioon käsiteltävän aiheen luonne.
Tutkielman analyysin perusteella on todettavissa muun ohella, että sosiaalisia raskaudenkeskeyttämisperusteita määrittelevän säännöksen soveltamiseen liittyvässä ratkaisutilanteessa tulisi painottaa raskauden keskeyttämistä pyytävän naisen omaa näkemystä laillisten keskeyttämisedellytysten täyttymisestä. Laki ei kuitenkaan mahdollista sosiaalisia raskaudenkeskeyttämisperusteita määrittelevälle säännökselle tulkintaa, jonka mukaan laillisten raskauden keskeyttämistä koskevien edellytysten täyttymiseen riittää, että odotettavan lapsen äiti kokee raskauden ei-toivotuksi. Näin ollen voimassaolevan oikeuden mukaan sosiaalisiin syihin perustuvaa raskauden keskeyttämistä koskevan lupapäätöksen sisältö ei voi määräytyä yksinomaan luvan hakijan tahdon mukaiseksi.
Kokoelmat
- Pro gradut [21950]