Muutoksia nuorisokuvassa - Suosikin käännöstavat kahden toimituksen aikana.
HOLOPAINEN, PIIA (2004)
2004
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12930
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12930
Sisällysluettelo
Johdanto 2 1. Kohdeyleisönä nuoret 6 1.1. Nuorison määrittelyä 6 1.2. Nuortenlehdet 8 2. Tutkimusaineisto 12 2.1. Suosikki-lehti 12 2.2. Tutkimusaineiston esittely 14 3. Kääntäminen manipulaationa 16 3.1. Normit 18 3.2. Strategiat 21 4. Kääntäjien strategiat Suosikissa 26 4.1. Käännösratkaisut 26 4.1.1. Sananvalinnat 26 4.1.2. Lausetyyppien ja tekstin rakenteen muutokset 30 4.1.3. Kulttuurisidonnaiset elementit 32 4.1.4. Tabuaiheet 34 4.2. Vanhan ja uuden toimituksen käännösstrategiat 38 4.3. Johtopäätökset 41 5. Lopuksi 47 Lähdeluettelo 50 Abstract
Tiivistelmä
Hakutermit:
nuoret, nuorisokulttuuri, nuorisotutkimus, nuortenlehdet, kääntäminen, etiikka
Tutkimukseni pyrkii Suosikki-lehdessä kahden eri toimituksen aikana julkaistujen käännösten avulla osoittamaan lehden nuorisokuvassa tapahtuneen muutoksen, jonka uskon liittyvän myös yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin. Työni teoreettisen viitekehyksen muodostavat nuorisotutkimusta ja nuorille suunnattuja julkaisuja koskevat pohdinnat. Käännöstieteellinen osio puolestaan koostuu pääasiassa kääntämistä manipulaationa tarkastelevista näkökulmista, joiden kautta kääntäminen näyttäytyy erilaisten sitä säätelevien tekijöiden alaisuudessa tapahtuvana toimintana. Keskeisiä ovat normin ja strategioiden käsitteet sekä kääntämisen etiikka.
Tutkimustulokset olen saanut vertailemalla käännöksiä eli kohdetekstejä niiden alkuperäis- eli lähdeteksteihin. Niistä poimitut esimerkit koskevat kääntäjien ratkaisuja sananvalintojen, kulttuurisidonnaisten elementtien, tabuaiheiden, lausetyyppien ja tekstin rakenteen suhteen. Niiden perusteella vanhan toimituksen käännöksissä suosittiin muun muassa asiallista yleiskielisyyttä, lähdekulttuurin elementtien säilyttämistä ja sisällön sensurointia, kun taas uuden toimituksen kohdetekstejä luonnehti lähdetekstistä vapaa nuortenkielisyys ja vähäisempi sensurointi.
Kääntäjien toimintaa kuvailen strategioina, joiden analyysissa olen ottanut huomioon myös toimituksen ja kääntäjien itsensä strategioita koskevat puheenvuorot. Sen perusteella vanhan toimituksen käännökset olivat vieraannuttavia suhteessa kohdeyleisöönsä ja rinnakkaisteksteihinsä, kun taas uuden toimituksen käännökset oli kotoutettu nuorten lukijoiden ja muiden heille suunnattujen tekstien maailmaan. Toisaalta kotouttamisen ja vieraannuttamisen strategioita leimasi myös samanaikaisuus, ja esimerkiksi tabuelementtien kohdalla kääntäjien toiminnasta oli kuvaavampaa puhua eri asteisena kotouttamisena.
Johtopäätöksissä tarkastelen käännösstrategioita niiden valintaan vaikuttaneiden tekijöiden valossa ja osoitan niitä ohjanneiden kommunikaatio-, suhde-, odotus- ja eettisen normin muutokset toimitusten välillä. Tulosten katson liittyvän lehden toimituksen vaihdoksen myötä valittuun linjaan, jolle alisteiseksi myös käännösstrategiat asetettiin. Kaiken kaikkiaan kysymyksessä oli lehden tarve parantaa markkina-asemaansa, jolloin muut arvot jäivät toiminnassa toissijaisiksi. Samalla käännökset viestivät asenteiden laajemmasta muutoksesta, jonka perusteella nuoriin suhtauduttiin enenevästi kuluttajina, joille suunnatuissa tuotteissa lähtökohtana käytettiin myyvyyden kriteerejä. Tässä kokonaisuudessa peräänkuulutin kääntäjän vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta päätöksenteossaan.
Tutkielmani paperiversio sisältää lisäksi otteita tutkimistani käännöksistä ja niiden alkuteksteistä. Sähköisessä muodossa julkaistavasta gradusta liitteet on jätetty pois niitä koskevien julkaisulupien puuttumisen vuoksi.
nuoret, nuorisokulttuuri, nuorisotutkimus, nuortenlehdet, kääntäminen, etiikka
Tutkimukseni pyrkii Suosikki-lehdessä kahden eri toimituksen aikana julkaistujen käännösten avulla osoittamaan lehden nuorisokuvassa tapahtuneen muutoksen, jonka uskon liittyvän myös yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin. Työni teoreettisen viitekehyksen muodostavat nuorisotutkimusta ja nuorille suunnattuja julkaisuja koskevat pohdinnat. Käännöstieteellinen osio puolestaan koostuu pääasiassa kääntämistä manipulaationa tarkastelevista näkökulmista, joiden kautta kääntäminen näyttäytyy erilaisten sitä säätelevien tekijöiden alaisuudessa tapahtuvana toimintana. Keskeisiä ovat normin ja strategioiden käsitteet sekä kääntämisen etiikka.
Tutkimustulokset olen saanut vertailemalla käännöksiä eli kohdetekstejä niiden alkuperäis- eli lähdeteksteihin. Niistä poimitut esimerkit koskevat kääntäjien ratkaisuja sananvalintojen, kulttuurisidonnaisten elementtien, tabuaiheiden, lausetyyppien ja tekstin rakenteen suhteen. Niiden perusteella vanhan toimituksen käännöksissä suosittiin muun muassa asiallista yleiskielisyyttä, lähdekulttuurin elementtien säilyttämistä ja sisällön sensurointia, kun taas uuden toimituksen kohdetekstejä luonnehti lähdetekstistä vapaa nuortenkielisyys ja vähäisempi sensurointi.
Kääntäjien toimintaa kuvailen strategioina, joiden analyysissa olen ottanut huomioon myös toimituksen ja kääntäjien itsensä strategioita koskevat puheenvuorot. Sen perusteella vanhan toimituksen käännökset olivat vieraannuttavia suhteessa kohdeyleisöönsä ja rinnakkaisteksteihinsä, kun taas uuden toimituksen käännökset oli kotoutettu nuorten lukijoiden ja muiden heille suunnattujen tekstien maailmaan. Toisaalta kotouttamisen ja vieraannuttamisen strategioita leimasi myös samanaikaisuus, ja esimerkiksi tabuelementtien kohdalla kääntäjien toiminnasta oli kuvaavampaa puhua eri asteisena kotouttamisena.
Johtopäätöksissä tarkastelen käännösstrategioita niiden valintaan vaikuttaneiden tekijöiden valossa ja osoitan niitä ohjanneiden kommunikaatio-, suhde-, odotus- ja eettisen normin muutokset toimitusten välillä. Tulosten katson liittyvän lehden toimituksen vaihdoksen myötä valittuun linjaan, jolle alisteiseksi myös käännösstrategiat asetettiin. Kaiken kaikkiaan kysymyksessä oli lehden tarve parantaa markkina-asemaansa, jolloin muut arvot jäivät toiminnassa toissijaisiksi. Samalla käännökset viestivät asenteiden laajemmasta muutoksesta, jonka perusteella nuoriin suhtauduttiin enenevästi kuluttajina, joille suunnatuissa tuotteissa lähtökohtana käytettiin myyvyyden kriteerejä. Tässä kokonaisuudessa peräänkuulutin kääntäjän vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta päätöksenteossaan.
Tutkielmani paperiversio sisältää lisäksi otteita tutkimistani käännöksistä ja niiden alkuteksteistä. Sähköisessä muodossa julkaistavasta gradusta liitteet on jätetty pois niitä koskevien julkaisulupien puuttumisen vuoksi.
Kokoelmat
- Pro gradut [21447]