Kunnanvaltuutettujen vaikutusmahdollisuudet seutukuntayhteistyössä. Tarkastelussa Hämeenlinnan, Oulun sekä Pohjois-Lapin seutukunnat
KUUSISTO, ANNU (2005)
2005
Kunnallispolitiikka - Local Governance
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14835
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14835
Tiivistelmä
Hakutermit:
kunnanvaltuutettu, seutukuntayhteistyö, vaikuttaminen
Tutkimus käsittelee kunnanvaltuutettujen vaikutusmahdollisuuksia seutuyhteistyössä. Tutkimuksessa tarkastellaan kunnanvaltuutettujen mielipiteitä koskien asemaansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Perusoletuksena oli, että seutuyhteistyö heikentäisi entisestään kunnanvaltuutettujen asemaa kunnan ylimmän päätösvallan käyttäjänä.
Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena. Esimerkkiseutuina käytettiin Hämeenlinnan, Oulun sekä Pohjois-Lapin seutukuntia. Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus. Lomake lähetettiin postitse kyseisten seutukuntien kaikille kunnanvaltuutetuille. Tutkimus on luonteeltaan kuvailevaa.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu demokratian ja erityisesti edustuksellisen demokratian periaatteisiin. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat olennainen osa demokratian toteutumista käytännössä. Teoriaosuudessa keskitytään myös riittävän informaation merkitykseen päätöksenteossa.
Valtuutetut ovat tämän tutkimuksen mukaan varsin tyytyväisiä valtuuston asemaan oman kunnan sisällä ja valtuuston koetaan edelleen käyttävän kunnan ylintä päätösvaltaa. Seutuyhteistyön suhteen ollaan kuitenkin kriittisiä: valtuutetut eivät koe voivansa riittävästi vaikuttaa seutuyhteistyöhön, vaikka halukkuutta vaikuttamiseen kyllä olisi. Tyytymättömyyttä aiheuttaa erityisesti informaation puute seutuyhteistyön vaiheista ja hankkeista. Valtuutetut joutuvat usein turvautumaan valtuuston ulkopuolisiin informaatiolähteisiin pysyäkseen ajan tasalla. Valtuuston keskinäisen yhtenäisyyden uskotaan kuitenkin vahvistavan valtuuston asemaa kunnan ylimpänä päätöksentekijänä ja suunnannäyttäjänä niin kunnan sisäisissä asioissa kuin seutuyhteistyössäkin.
kunnanvaltuutettu, seutukuntayhteistyö, vaikuttaminen
Tutkimus käsittelee kunnanvaltuutettujen vaikutusmahdollisuuksia seutuyhteistyössä. Tutkimuksessa tarkastellaan kunnanvaltuutettujen mielipiteitä koskien asemaansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Perusoletuksena oli, että seutuyhteistyö heikentäisi entisestään kunnanvaltuutettujen asemaa kunnan ylimmän päätösvallan käyttäjänä.
Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena. Esimerkkiseutuina käytettiin Hämeenlinnan, Oulun sekä Pohjois-Lapin seutukuntia. Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus. Lomake lähetettiin postitse kyseisten seutukuntien kaikille kunnanvaltuutetuille. Tutkimus on luonteeltaan kuvailevaa.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu demokratian ja erityisesti edustuksellisen demokratian periaatteisiin. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat olennainen osa demokratian toteutumista käytännössä. Teoriaosuudessa keskitytään myös riittävän informaation merkitykseen päätöksenteossa.
Valtuutetut ovat tämän tutkimuksen mukaan varsin tyytyväisiä valtuuston asemaan oman kunnan sisällä ja valtuuston koetaan edelleen käyttävän kunnan ylintä päätösvaltaa. Seutuyhteistyön suhteen ollaan kuitenkin kriittisiä: valtuutetut eivät koe voivansa riittävästi vaikuttaa seutuyhteistyöhön, vaikka halukkuutta vaikuttamiseen kyllä olisi. Tyytymättömyyttä aiheuttaa erityisesti informaation puute seutuyhteistyön vaiheista ja hankkeista. Valtuutetut joutuvat usein turvautumaan valtuuston ulkopuolisiin informaatiolähteisiin pysyäkseen ajan tasalla. Valtuuston keskinäisen yhtenäisyyden uskotaan kuitenkin vahvistavan valtuuston asemaa kunnan ylimpänä päätöksentekijänä ja suunnannäyttäjänä niin kunnan sisäisissä asioissa kuin seutuyhteistyössäkin.
Kokoelmat
- Pro gradut [21980]