TamPub
    • Suomeksi
    • In English
Tampereen yliopiston julkaisuarkistoTampere University Institutional Repository
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   TamPub etusivu
  • TamPub
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   TamPub etusivu
  • TamPub
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Proximal Humerus Fractures: Treatment and Criticism

Launonen, Antti (2015)

 
 
Tweet Tiedostoon pääsyä rajoitettu
 
Tiedostoon pääsyä rajoitettu
Avaa tiedosto
978-951-44-9904-3.pdf (5.317Mt)
Lataukset: 



Launonen, Antti
Tampere University Press
2015

Kirurgia/ortopedia ja traumatologia - Surgery/orthopedics and traumatology
Lääketieteen yksikkö
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2015-10-30
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9904-3
Tiivistelmä
Olkaluun yläosan murtumat: Hoito ja Kritiikki

Ikääntyvässä populaatiossa olkaluun yläosan murtumat ovat kolmanneksi yleisin osteoporoottinen murtuma lonkka- ja rannemurtumien jälkeen, käsittäen 4% kaikista murtumista. Olkaluun yläosan murtumapotilaista enemmän kuin 70% on yli 60-vuotiaita ja 75% on naisia. Yleisin vammamekanismi on kaatuminen.

85% olkaluun yläosan saaneista potilaista hoidetaan konservatiivisesti. Suomessa vuonna 2009 hoidettiin 2944 potilasta sairaaloiden vuodeosastoilla olkaluun yläosan murtuman vuoksi. Arvioidut vuosikustannukset ylittävät 70 miljoonaa euroa. Korkeista hoitokustannuksista huolimatta tietoa parhaasta ja potilasta eniten hyödyttävästä hoidosta ei ole.

Vuoden 2002 lukkolevyjen markkinoille tulon jälkeen levytysten ilmaantuvuus Suomessa on kaksinkertaistunut, vuosien 2002 ja 2009 välillä. Kyselytutkimuksemme perusteella yhtenäinen konsensus parhaasta hoidosta puuttuu ja tarve hoitaa potilaita enemmän konservatiivisesti vaikutti tärkeältä vastaajillemme Pohjoismaissa ja Virossa. Verratessa lukkolevytystä käänteisproteesiin, jälkimmäistä suosittiin muissa maissa, paitsi Virossa. Tutkimme ajankohtaisen tieteellisen kirjallisuuden, emmekä löytäneet eroavaisuutta toiminnallisessa lopputuloksessa verratessa konservatiivista hoitoa jännitesidokseen (tension-bandiin), lukkolevytykseen tai puoliproteesiin verrattuna. Leikkaukselliseen hoitoon liittyi kuitenkin korkea komplikaatio- (10-29%) ja uusintaoperaatioriski (16-30%).

Käytössä olevan kirjallisuuden valossa, leikkaushoitoa ei tulisi pitää kultaisena standardina hoidettaessa olkaluun yläosan murtumia. Koska yksikään hoitomuodoista ei ole osoitetusti paras, lopullinen hoitopäätös tulisi tehdä yhdessä potilaan kanssa. Potilasta tulee tässä yhteydessä informoida korkeista komplikaatioriskeistä leikkaushoidon yhteydessä.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [2275]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[at]uta.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2017 - 2018)Yksikkö (2011-2016)Tiedekunta (-2010)Oppiaineet ja tutkinto-ohjelmatAvainsanatJulkaisusarjatJulkaisuajatKokoelmat
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[at]uta.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja